Lotta ja pappa -duon toinen osapuoli, Lotta, on jälleen ilahduttanut seuraajiaan aidolla ja elämänmakuisella päivityksellä isoisästään. Tällä kertaa aiheena on papan intohimoinen suhde marjastukseen – ja sen aiheuttamat käytännön ongelmat.
Mustaviinimarjoja yli tarpeen
Viime aikoina pappa on innostunut erityisesti mustaviinimarjojen keräämisestä, eikä saaliin määrä ole jäänyt pieneksi. Varastot sen kuin paisuvat, vaikka entisiäkään ei ole vielä ehditty hyödyntää.
– Marjoja kertyy koko ajan lisää, mutta käyttö on vähäistä, Lotta kertoo.
Aamupuuroon pappa laittaa yhä sokeria, ei marjoja. Ja vaikka marjat sopisivat täydellisesti mehuihin tai leivontaan, niin niille ei tunnu löytyvän käyttöä – ei ainakaan Lotan keittiössä.
Muistisairauden vaikutus arkeen
Papan marjastusinto liittyy syvään perinteeseen. Koko elämänsä marjoja kerännyt mies ei helposti totu siihen, että kotona ei enää odota keittiössä hillonkeittoon valmis vaimo tai äiti. Alzheimerin tauti tekee uusien tottumusten omaksumisesta haastavaa.
– Hän ei muista, ettei enää ole sitä vanhaa tuttua kotikoneistoa hoitamassa marjoja eteenpäin, Lotta selventää.
Kova pala: marjojen hävittäminen
Tilojen täyttyessä Lotta oli lopulta pakotettu luopumaan osasta vuosien varrella pakastetuista marjoista. Päätös ei ollut helppo – eikä varsinkaan papan mieleen.
– Heitin talvella pois vuosien 2002–2018 marjoja. Pappa oli niin vihainen, että muistelee sitä yhä, Lotta paljastaa.
Tarina on herättänyt runsaasti myötätuntoa ja naurunpyrskähdyksiä somessa. Se muistuttaa siitä, kuinka pienistä asioista muodostuu suuria tunnesiteitä – ja kuinka rakkaus arkeen näkyy joskus yllättävissäkin tavoissa, kuten marjapusseissa pakastimen perällä.